Tiedättekö mitä? Minä tosiaan luulin, ettei ruotsinristeilystä voisi saada enää enempää irti. Tuttu laiva, tuttu firma. Reittikin niin monta kertaa koluttu, että mitäpäs tuossa. Laivaan sisään ja nauttimaan tuttuun tapaan merimatkasta.
Minulla kävi mukava tuuri, kun laivatyttöä muistettiin hyttilahjakortilla ja tottahan toki iskin heti kiinni parvekkeelliseen hyttiin, jota olin hieman kaihoisasti katsellut Facen uutisvirrassa muutaman kerran. Aiempia kokemuksia ruotsinlaivojen parvekehyteistä ei ollut, joten perjantaina me sitten astuimmekin innosta piukeina Gabin sisuksiin, pirteä risteilyisäntä toivotti ovella tervetulleeksi ja me kurvasimme matkalaukkuinemme hisseille.
The hytti
Aijai sitä fiilaria, kun astuimme hytin ovesta sisään. Auringon valo tulvi isoista ikkunoista sisään, hytin pöydällä odotti etukäteen tilaamani mansikat ja miellyttävä lisäyllätys muutamalta ihanalta punaisen varustamon työntekijältä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä työpaikkani kautta. Lapset pyörivät hytissä väkkyränä, minä ihastelin isoa kylpyhuonetta ja, no, tunsin vaan taas olevani niin kotona.
Saanen esitellä LUX Seaside Premium Balcony -hytin. Kyseisen hyttiluokan hytit sijaitsevat omalla osastollaan, aluksen kannella 11. Pinta-alat vaihtelevat 22-25 m² paikkeilla ja saman luokan reunimmaiset parvekehytit ovat niitä pienempiä. Vaikka reunahytit ovat kivan muotoisia ja niistä löytyy valoa tuova sivuikkuna, on niissä pienempi parveke. Kannattaakin esittää varausta tehdessä toive halutunlaisesta parvekehytistä.
Meidän hyttimme oli tuo meikäläisen nuolella merkitsemä #11106. Hyttialue on suljettu muilta matkustajilta erityisellä ovella, joka avautuu vain kyseisen alueen hyttikorteilla. Samalla alueella sijaitsee LUX Seaside Premium Balcony -hyttien lisäksi myös parvekkeellisia SUM Junior Suiteja ja B2X Inside Premium -sisähyttejä. Rauha ja yksityisyys onkin vähähyttisellä alueella taattu, eikä ainakaan meidän matkalla ollut minkäänlaisia häiriöitä. Kiva lisä on myös aluksen peräkannelle johtava ovi, joka tosin on avattavissa vain sisäpuolelta.
Mitäpä ei olisi tämän tasoinen hytti ilman Comfort-sänkyä? Ei sitten yhtikäs mitään. Jälleen kerran saimme miehen kanssa makoisat yöunet Itämeren mukavimmassa sängyssä. Tyynyjä oli kahta erilaista ja minä niskavaivaisena nautin erityisesti muhkeasta tyynystä. Ei kolotuksia, ei mitään! Vuodesohva oli puolestaan melkoisen kapea, mutta lapsemme pärjäsivät vielä siinä kahdestaan.
Mites kylpyhuone? Minä tiedän, että myös se kiinnostaa teitä lukijoita.
Kokoa oli mukavasti ja suihkunurkkauksen ruskeat kaakelit toivat tervetullutta vaihtelua perusvalkoiseen kylpyhuoneeseen. Pyyhekoukkuja oli melko hyvä määrä, mutta erityisesti käsienpesualtaan äärellä olleet koukut aiheuttivat harmaita hiuksia käsipyyhkeiden kanssa. Käsipyyhkeissä ei ollut ripustuslenkkiä, joten pienoiset ja pyöreät pyyhekoukut tuppasivat tiputtamaan käsipyyhkeen jokaisessa tilanteessa. Loppuvaiheessa hermostuinkin ja kiepsautin käsipyyhkeen mukitelineen ympärille. Ovessa sentään oli kunnon koukku, mutta siihenkään ei lenkitön pyyhe paljoa paremmin asettunut. Niin että kainovieno ehdotus minulla laivayhtiön suuntaan olisi, kun esittäisin ripustuslenkkejä pyyhkeisiin taikka uudenlaisia pyyhekoukkuja.
Talo tarjoaa tässä hyttiluokassa ilmaiset Ritualsin peseytymistuotteet omassa pussukassaan. Tuotteita en testannut matkan aikana, mutta pussukka sujahti matkalaukkuun myöhempää käyttöä varten.
The parveke
Niin juu, ja se ihqu parveke! Olin esittänyt etukäteen toiveen, että saisin hytin muualta kuin reunoilta juuri tuon parvekkeen kokoeron takia. Ikkunaerkkerin takia keskihyttien parveke on keskikohdalta kapeampi. Päädyissä on enemmän tilaa ja sinne mahtuukin tuolit ihan hyvin. Me asettelimme itsemme vaivoitta parvekkeelle siten, että me vanhemmat seisoimme nurkissa ja lapset siinä meidän välissä.
Olin ennen matkaa haaveillut nauttivani lasillisen kuohuvaa laivan lähtiessä satamasta ja pelännyt samalla kylmää ja sateista keliä. Kait tuo pelkoni oli huomioitu jossain, sillä aurinko saatteli meidät matkaan Helsingistä. Me napsimme miehen kanssa mansikoita alkupalaksi ja lipitimme talon samppanjaa, ihastelimme ohi lipuvia maisemia ja lähestyvää sumua. Parasta.
Aijai, sitä ihanaa, syntisen hyvää ja rapsakkaa suklaata mehukkaiden mansikoiden kanssa.
Psst. Herkullisen mansikkakuvan jälkeen onkin mukava muistuttaa, että hyttiin voi tilata erityisen hyttitervehdyksen. Mikä oiva tapa yllättää hyttikumppani esimerkiksi samppanjalla ja suklaaseen dipatuilla mansikoilla tai ihanalla hedelmätarjottimella. Valikoimasta löytyy myös mm. pitkävartinen ruusu sekä makeisia ja alkoholittomia virvokkeita. Mukaan voi laitattaa ilmaisen tervehdyksen.
Kippis meille! Että siinähän sitä, nannaa talon samppanjaa. Vuoden 2016 samppanjaksi valittu Charles Heidsieck Réserve Champagne Brut on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen ostos laivan täksäristä.
Saanen esitellä yhden tarjolla olevista tervetulolahjoista: herkullinen hedelmävati.
Miten mahtavan näköistä sumuun seilaaminen olikaan.
Ja miten muikeena sitä myöhemmin illalla oltiinkaan!
EDIT: Tiedoksi, että Gabriellalla on kahdenlaisia LUX Seaside Premium-parvekehyttejä. Täältä voit lukea esittelyn toisesta saman kategorian pavekehytistä ja kyseisessä postauksessa myös vinkkejä hytin valintaan.
Kasvissyöjän ja vegaanin onnenpäivät
Niin entäs se ruoka? Viking Line on kiinnittänyt yhä enemmän huomioita meihin kasvissyöjiin ja vegaaneihin. Kuulimme uudesta vegetaarisesta Spring & Green menusta sen verran myöhään, ettei vapaita paikkoja à la carte ravintolaan ollut enää alkuillalle. Ehkä se oli johdatusta, sillä oli kerrassaan mahtavaa voida nauttia rauhassa lähdön hetkestä, ilman kiirettä syömään määrättynä kattausaikana. Ilman viiletessä suuntasimme Grilliin syömään, eikä jonottaakaan tarvinnut kuin vartin verran. Palvelu oli hyvää siitäkin huolimatta, että henkilökunta oli ilmiselvästi kiireinen.
Saanen esitellä vegaanisen Porto BRGR -hamppariaterian. Paahdettua portobelloa, beluga-linssejä, vegaanista majoneesia, kotitekoista vegaanista juustoa ja herneenversoja. Ihan hyvä hamppari, mutta voi, jos välissä olisi ollut ihanan muheva vuohenjuustoviipale. Että juustotyttö täällä myöskin, terve.
Mites ilta? Shoppailua (lue: epätoivoista arpomista The Samppanjan välillä, kiitosta vaan avuliaalle henkilökunnalle + kiloittain suklaata ja muuta kivaa), sekä muutama tanssi parketilla ja juoma yökerhossa. Löysinkin itselleni ihanan lempparin, kun baarimestari suositteli Winter Passion drinkkiä. Yksi upposi masuun, mutta niin vaan maistuvia drinkkejä löytyi alkoholittomista versioistakin. Siinä sitä olikin hieman pidättelemistä, kun nanna alkoholiton drinksu huusi lipittämään juomaa kuin vettä janoon konsanaan. Olisi siinä ollut porukalla katseltavaa, jos pieni nainen olisi huitaissut alkoholilta näyttävän juoman minuutissa huiviinsa. Että nuin, meikä ainakin suosittelee maistamaan niitä alkoholittomiakin juomia. On nääs meinaan ihan hyviä ja tarpeen tullen ”katu-uskottavia” tuolla bilemaailmassa.
Anyway, ei meidän ilta kovin kauaa kestänyt, sillä olimme tosiaankin perhematkalla. Aamu alkoi ihanasti ikkunoista ohi lipuvilla komeilla maisemilla ja minä kiepsahdin hyttiluokkaan kuuluvaan lainakylpynuttuun. Maukas aamupala Food Gardenin puolella oli täysi nappivalinta matkallemme ja lapsetkin löysivät mieleistänsä syötävää. Nautimme miehen kanssa ravintolan rauhallisuudesta ja siitä, että kahvi tuotiin pöytään. Hyi minua, kun hymisin tyytyväisyyttäni ajatellessani buffetin ruuhkia ja tuplahyi minua, kun olin sitä mieltä, että skumppalasillinen vaan oli se piste i:n päällä. Pikku luksus kiireiseen arkeen ja täysin jotain muuta, kuin ne omat aamupalat kotona.
Upgreidattiin muuten meidän buffet-brekkari menomatkan iltana Food Gardenin ovella. Käytiin kysymässä muutosmahdollisuutta ja muutamia paikkoja oli vielä jäljellä. Kannattaakin käydä aina kysäsemässä ovelta, jos astetta parempi aamupala alkaa houkuttelemaan laivalla ollessa.
Kuis Tukholma? Juu. Nähtiinhän me se hyttimme parvekkeelta. Jotenkin vaan lapsillakaan ei ollut intoa lähteä vaeltelemaan vilpoisaan Tukholmaan, joten jäimme heidän toiveestaan laivalle. Nautimme rauhasta ja siitä, että laiva oli ”meidän” päiväsaikaan. Hytti toimi ihanana paikkana levähtää välillä ja minähän käytin tilanteen hyväksi istua nököttämällä parvekkeella, mitäs muuta kuin miljoona vaatekertaa päällä.
Kasvissyöjiä ja suklaan ystäviä hemmotellaan Viking Buffetissa
Paluumatkalla aterioimme Viking Buffetissa. Viking Line on uusinut menuaan myös buffetin puolella, joten minä hihkaisin onnesta kasvissyöjänä. Paljon uutta ja valikoimaa siihen malliin, etten edes jaksanut maistaa kaikkea kasvistarjontaa. Alkuruoat saivat tämän kasvissyöjän hyväksynnän täysin, mutta omaa hölmöyttäni menin täyttämään vatsani jo niistä. Lämpimiä ruokia noukin vain pienesti, enkä itse asiassa ymmärtänyt hakea lisää vaihtoehtoja lautaselle. Valitettavasti juuri osa niistä jäi ottamatta, joita olin eniten menusta etukäteen luettuna himoinnut.
Vielä kasvissushia ja merileväkaviaaria lisukkeiden kanssa nassuun jo täynnä olevaan mahaan ennen illan huipentumaa, suklaalähdettä. Iso virhe!
Ymmärrättehän minua? Suklaaseen dipattuja mansikoita lähdön hetkellä ja iso kasa suklaata merimyymälästä. Juu ja suklaarusinat. Niitä piti ostaa pussi ja käsi kävi pussilla niin viuhaan, että rasitusvamma oli lähellä. Voitte kuvitella, millaisina silmäni kiilsivät ja kuinka paljon tein töitä, etten näyttäisi suorastaan naurettavalta suklaalähteen lähellä. Minä nappasin tikkuun hedelmiä ja vaahtokarkkeja, pyörittelin suklaassa ja nappasin vielä lusikallisen terveellisempää (?) puolukkaista rahkaa lautaselle. Enempää en teille suklaalähteestä kirjoita, sillä ainakin täällä ruudun toisella puolella harmitellaan kirjoittaessa nyt isosti, kun ei ole suklaata lähettyvillä. Paha, paha kokki, joka tuollaisen jälkiruoan on keksinyt.
Tuollaisen ruoan ahtamisen jälkeen olikin melkoisen tuhti olo. Nautimme hieman hytin rauhasta ja me vanhemmat käytimme vielä hieman laivan palveluita. Yksi juoma rauhaisassa Living Roomissa, jossa drinkit tehdään laadukkaammista raaka-aineista ja palvelu on henkilökohtaisempaa. Hieman hyvän musiikin kuuntelua yökerhossa ja nukkumaan vielä edellisiltaa aikaisemmin. Lasten kanssa matkustaessa iltariennot jäivät tosiaan vähäisemmiksi, mutta eiköhän sitä tule otettua takaisin muutaman viikon päästä skumppakamun kanssa Retroristeilyllä.
No, mitäs tykkäsimme reissusta ja hytistä?
Olen hämilläni. En voinut kuvitellakaan, miten suuri merkitys parvekkeellisella hytillä olisikaan tutulla reitillä ja laivalla. Kyseinen hytti toi matkaan niin paljon lisäarvoa ja tavallista luksushyttiä enemmän luksusta, että risteily tuntui aivan uudelta kokemukselta. Mies kehui ja sanoi, että risteilymme oli yksi parhaimmista, ellei jopa paras ruotsinristeily koskaan, juuri tuon hytin ansiosta. Hytin koko ja kunto oli hyvä, joskin ikä näkyi parvekerakenteissa, wc:n ovessa ja parvekkeen oven alaosassa. Käsipyyhekoukut sai haukut, sänky oli unelma, mutta vuodesohva isommille lapsille hieman pieni (120 cm?) ja lapset huomauttivat, että televisio olisi voinut olla isompi. Juu, olisihan sinne hyttiin isompikin töllö tosiaan mahtunut. Ikkunaerkkeri toi lisätilaa mukavasti hyttiin, mutta otti sen valitettavasti parvekkeen puolelta pois. Parvekkeelle mahtui silti ihan hyvin, joten parvekenautinto oli taattu.
Viking Line palkittiin viime kuussa Service Scoren seremoniassa Tukholmassa parhaasta palvelusta Itämerellä. Katselin tiukalla silmällä henkilökuntaa, enkä huomannut kyllä missään leipiintymistä, saatikka saanut huonoa palvelua. Pieni testihetki tulikin yökerhossa, kun baaritiskillä odotellessani vetäisin valitettavasti herneen nenuuni. Pieni nainen, jonkin verran ihmisiä ja sinne joukkoon minä taisin pikkuisena unohtua. Siinä vaiheessa kun baarimestari oli palvellut ohitseni muutamaa ihmistä, rypistyi meikäläisellä otsa ja tulihan sieltä eräälle asiakkaalle pikkuinen kipakka avautuminen tapahtumista.
Ai, sitä ”kahden viivan” univormuun pukeutunutta henkilökunnan miespuolista jäsentä siellä baarissa! Hän taisi huomata avautumiseni ja nappasi heti minut asiakkaakseen. Kohteli reippaasti ja iloisesti, sai kaivettua sanoinkuvainnollisesti herneen nenustani ja minä kävelin tyytyväisenä pois. Taisipa herra muistaa närkästyneen asiakkaansa seuraavallakin kerralla, kun kävin hakemassa piccoloskumpan miehen kanssa jaettavaksi. Sitä reipasta askelta minun suuntaani ja pirteää vastaanottoa oli ihana katsella ja kuunnella. Harmi vaan, ettei baariin ollut enää sen enempää asiaa.
Asiakaspalvelu, ne pienetkin asiat. Asiakkaan huomioiminen yksilönä, eikä pelkkänä kasvottomana massana. Siitä minä tykkään, siitä minä jaksan toitottaa.
Perusristeilyt Ruotsiin on ok. Ei niissä vikaa ole, mutta ei ole ensimmäinen, eikä viimeinen, kerta kun sanon tämän. Mitäpä jos varaisit paremman hytin, ehkä parvekkeellisenkin? Unohda buffet, aterioi à la cartessa tai vastaavassa, maistele drinkkejä, viinejä tai samppanjaa rauhallisesssa baarissa, haasta henkilökunta suosittelemaan juomaa sinun makuusi. Käytä asiakaspalvelua ystävällisesti ja nauti upgreidaamasi merimatkan lopputuloksesta. Vanha ja tuttu ruotsinristeily voi olla niin paljon enemmän.
Kesä tulee hitaasti jolkottaen. Mitäpä jos pistäisit varaten mukavan risteilyn? Kesäaikaan laivan kokoustiloihinkin pistetään kunnon aktiviteetit lapsille, joten kivaa tekemistä löytyy kaiken ikäisille.
Viking Linen omille sivuille pääset suoraan tästä.
Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.
Vastaa